Mönnin kylä sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa Kontiolahden kunnan itäosassa, muinaisen Karelidien vuorijonon kvartsiittiharjanteella. Kylän länsiosassa virtaa Pielisjoki, Pielisen valtaväylä. Mönni on myös vanha tienristeyskylä. Käsämästä Jaamankankaan kautta Pielisjoelle Mönnin kohdalle kulkenut Kruununtie tunnettiin jo 1600-luvulla.
Mönnin kylän synty
Ensimmäinen kirjallinen tieto Mönnin kylästä löytyy Käkisalmen läänin maakirjasta vuodelta 1614. Jacob Mönnin (käytetty myös nimeä Jaakko Mönninen tai Jaakko Mönninpoika) oli tuolloin kylän ensimmäinen ja ainoa tilallinen. Vuonna 1618 kylä ei esiinny maakirjassa ollenkaan, mutta vuoden 1631 maakirjassa on jo viisi tilallista, Oluff Habala, Hans Parkin, Oleska Kuiwalain, Oluff Såbain ja Lasse Hyppöin, sekä tilaton Oleska Nijraieff. Jaakko Mönninen oli jo tuolloin muuttanut Paiholan kylään. Kylämme sai Jaakko Mönnisen mukaan nimekseen Mönninvaaran kylä. Vuonna 1905 kylämme nimi lyhennettiin Mönniksi.
Mönnin asutus
1600-luvun loppupuolella Mönniin oli vakiintunut noin kymmenen taloa, ja lukumäärä oli jokseenkin sama vielä isovihan aikana 1710-luvulla. Tilat sijaitsivat kahdella vaaralla noin kilometrin päässä toisistaan. Pääosa taloista sijaitsi eteläisen vaaran länsirinteellä. Isojaon aikaan 1840-luvulla rekisteröitiin 19 perintötaloa. Noihin aikoihin Mönnissä on ollut nelisensataa asukasta. Mönnin väestön määrä on pysytellyt melko vakaana ainakin 1950-luvulle saakka. Nykyään yhä vireässä kylässämme on noin 200 vakituista asukasta ja runsaasti ”osa-aikamönniläisiä.”
Mönni tarkoittaa karhua
Mönni on karhun kiertoilmaus, sillä ”karhu” on ollut sanatabu. Vanhojen uskomusten mukaan peto voi kuulla oman nimensä ja tulla paikalle. Karhu oli pelätty peto,ja sen nimeä oli syytä olla käyttämättä avoimesti. Karhulle on mönni-sanan lisäksi runsaasti erilaisia rinnakkaismuotoja, kuten könnijäinen, köntiäinen, kontio, otso, ohto, mönningäinen, mömmö, mörö, mössikkä…